Borrelioosi

Eilen istuttiin taas monta tuntia päivystyksessä. Oliverille oli ilmestynyt olkapäähän iso pyöreä jälki ja poika oli tulikuuma. Onneksi oli lauantai, eikä meitä ennen ollut kuin 3 tyyppiä ja päästiin suht nopeesti lääkärille. Sen jälkeen jäätiin vielä tarkkailuun, koska Oliverin sykettä piti mitata jonkin aikaa. Saatiin oma huone, jossa oli onneksi leluja ja kirjoja. Oliver sai nestemäistä kipulääkettä ja jotain muuta. Mun piti antaa ne sen suuhun ruiskujen avulla. Sitten vaan odoteltiin.

Tämä on ainoa kerta, kun olin oikeasti peloissani. En ole säikkynyt, vaikka Oliver on pudonnut sängystä tai kaatuillut pahasti. Olen osannut ottaa rauhallisesti kaiken paitsi tämän.
Joku sanoi, että borrelioosin voi todeta vasta kolmen viikon päästä verikokeilla. Eli siihen saakka mä olen hyvin ahdistunut ja hysteerinen...
En pysty keskittymään mihinkään, en edes tiedä onko tässä kirjoituksessa mitään järkeä, saako tästä kukaan mitään selvää. Ajatus juoksee hullunlailla. Soitin lääkärin jälkeen äidille, Jutalle ja Janin äidille. Kaikki olivat kauhuissaan. Sen lisäksi eksyin toki Wikipediaan (mikä on aina virhe):

"Kuukausia myöhemmin voi kehittyä muita oireita, joista tavallisimpia ovat neurologiset taudinkuvat kuten kasvohalvaus, aivokalvon-, hermojuuri- tai vastaava aivotulehdus. Myös paikkaa vaihtelevat nivel- ja lihaskivut ovat tyypillisiä taudin leviämisvaiheelle. Lisäksi kroonistunut borrelioosi voi aiheuttaa nivel-, sydän- ja silmätulehduksia sekä pitkäaikaisia surkastuttavia ihotulehduksia"

Oliver sai tosi tuhdin antibioottikuurin. Se kestää 2 viikkoa ja lääkettä pitää antaa kolmesti päivässä.

Eilen aamulla ennen lääkäriä

<3

Eka korvatulehdus

Tietäiskös joku mistä löytyisi Oliverille hyvä toppahaalari talveksi? Haluaisin jonkun värikkäämmän puvun, mutta kaikkialla pojille on tarjolla vain sinistä ja mustaa! :( 

Meillä on ollut aivan ihana päivä, vaikka heti aamusta istuttiinkin kolme tuntia päivystyksessä. Mulla on jo viikon jatkunut kova yskä, joka oli sitten vissiin kurkunpääntulehdus (hyvin taas kuuntelin lääkäriä) ja Oliverilla on elämänsä eka korvatulehdus! Oliver oli pari päivää tosi kiukkuinen ja tyytymätön. Ruoka ei kauheasti maistunut niin annoin sitten mehua, että saa edes jotain sokereita ja vitamiineja.

Tänään onneksi poika on jo oma iloinen itsensä. Oliver on koko illan vaan tullut ihan jatkuvasti mua halimaan ja köllöttelemään syliin. Oon niin onnellinen!

Kiinnostaisi tietää miten paljon teidän 1-vuotiaat puhuvat? Oliver ei vieläkään sano oikeastaan mitään sanoja, mutta ymmärtää hyvin puhetta. Kun sanon vaikka että "Nyt mennään suihkuun", "Pestään hampaat", "Otatko maitoa?"  niin Oliver lähtee kävelemään oikeaan huoneeseen. Kovasti odotan sitä legendaarista äiti-sanaa... Joskus aiemmin luulin, että se sen sanoi, mutta ilmeisesti se oli vaan vahinko :D 

Tänään myös kyselin siltä mitkä ruumiinosat se tunnistaa ja ainakin varpaat, sormet, silmät ja masu löytyivät! Ollaan myös opeteltu leikkimään sillä kuutiolla jossa erimuotoiset palikat laitetaan oikeisiin koloihin. Ympyrä menee oikein, mutta muut ei vielä. 

Tiistaina alotin syömään Cipralexiä. Toivotaan, että toimii! En ollut tajunnut, että eihän psykiatrian potilastiedot näy terveyskeskuksessa, mutta se lääkäri vaan jutteli mun kanssa 5min ja lätkäisi reseptin kouraan. Aika helposti niitä näköjään saa... Se vaan luotti mun sanaan. Meniköhän se nyt ihan oikein? Tuli vähän hassu fiilis, vaikka tietenkin on hyvä, että sain ne lääkkeet, mutta tolla periaatteella kuka vaan voisi mennä sinne minkä tahansa tekaistun sairauden kanssa ja saada nappeja. :o

Kerroin myös vanhemmilleni puhelimessa tästä pikkuhäiriöstäni. Heidän mielestään minulla ei ole sitä, koska hoidan niin hyvin Oliveria ja olen nykyään vastuuntuntoinen aikuinen.. Yritin kyllä selittää, mutta olin ihan lukossa kun olin jännittänyt niin paljon sitä kertomista.

PS. Rakas pikkusiskoni täyttää tänään 18 vuotta! Paljon onnea Kia<3 Harmi kun jouduttiin perumaan huominen risteily meidän sairastumisen takia, mutta joku kerta sitten uusi yritys!

Mun lempparikuva musta ja Kiasta :D

Esiinnyn (kitara väärinpäin) Kian synttäreillä. Huomatkaa Kian haltioitunut ilme :P

Tää kuva on viime viikonlopulta. Kerrankin sain napattua kuvan kiukuttelevasta Oliverista. Se hermostui kun ei saanut mennä parkkipaikalle :D

Ulkoilua

Kesäflunssasta päästiin vihdoinkin eroon. Mulla oli jo ehtinyt tulla kova ikävä ulkoilua. Enpä olisi itsestäni vielä pari vuotta sitten uskonut. Olin aina ennen semmoinen sisäkissa ettei mitään rajaa. Tänään lähdettiin taas heti aamusta puistoon ja Oliverin riemuksi siellä oli päiväkotilaisia leikkimässä. Sitä oli niin suloista katsella, kun pikkuinen yritti juosta muiden mukana.
Mulle on iskenyt ihan järkyttävä vauvakuume, enkä yhtään ymmärrä miksi! Kaikkialla näkyy vain raskausmasuja ja vastasyntyneitä vauveleita. Jotenkin sitä on niin haikea olo, kun Oliver on jo niin iso. Onneksi mulla ei ole miestä :D

Jani on muuten ollut meidän kanssa nyt melkein joka päivä. Mahtavaa! Eilen ja tänään käytiin puistossa leikkimässä ja Jani kiipeili innoissaan kiipeilytelineissä ja Oliver tuijotti ihmeissään. Iltapäivällä Jani ja Oliver kuuntelivat musiikkia ja katsoivat jotain videoita Youtubesta sillä aikaa kun mä lepäsin. Tosi kiva kun pystyn taas antamaan Janille vähän enemmän vastuuta pojasta. Nykyään Jani suostuu jopa vaihtamaan vaippojakin, vaikka kyllä se aina yrittää ensiksi tyrkätä sitä hommaa mulle.

Perjantaina me lähdetään Mäntsälään mun isälle. Oliver pääsee ekaa kertaa yökylään sinne, kun mulla on taas tapaaminen vanhojen luokkalaisten kanssa (tosin Lahdessa olisi Lahden Yöt, jossa soittaa Michael Monroe. En osaa päättää kumpaan meen!) Ensi viikolla sitten taas mökkeilemään. Äidinkin luokse pitäisi mennä jossain välissä. Ne haluaa meidät mukaan Lintsille. Kesällä pitäisi ottaa rennosti, mutta jotenkin sitä tekemistä kertyy ihan älyttömästi ja kaikkialle pitäisi ehtiä. :)

Kirjakerhosta tuli eka paketti ja tuo kirja nousi suosikiksi, jossa oli kivoja nappuloita :D

Nääkin tuli kirjakerhosta

Jani on innostunut kantamaan Oliveria noin

Onnellinen isi :D

<3

Mökkeilyä

Pakko kertoo tähän alkuun juttu mikä kävi eilen. Yksi tyyppi kysy mua treffeille! Ehdin jo vähän innostua ja vastasin myöntävästi. Sitten tuli viesti: "Käykö Kirkkonummen Teboil?" Haha, se innostus lopahtikin samantien. Ei mulla mitkään suuret vaatimukset ole, mutta joku raja sentään :D

Viime viikon perjantaina lähdettiin Oliverin isovanhempien mökille Hämeenlinnaan. Jani tuli myös meidän kyydissä. Oliver nukkui koko matkan kiltisti niinkuin aina ja Jani soitti meille jotain karmeita muutaman vuoden takaisia dancelevyjään. Hahaa :D Perillä oltiin vähän liian aikaisin, koska Janin äiti tuli vasta iltapäivällä. Sitä ennen Jani hoiti mökin asiat kuntoon, leikkasi nurmikon, kantoi puita saunaan yms. Olin positiivisesti yllättynyt, että työnteko maistui sille noinkin hyvin!

Oliver tykkäsi kovasti leikkiä ulkona, mutta koko ajan olisi pitänyt päästä veteen. Hirveä huuto tuli, kun joku kantoi pois laiturin lähettyviltä. Ruohikolla Oliver ei aluksi suostunut kävelemään ollenkaan, vaan halusi heti syliin.

Oliverin vaipat oli unohtuneet matkasta, joten mä ja Jani lähdettiin niitä vielä hakemaan. Onneksi se mökki on aika lähellä Hämeenlinnan keskustaa, joten päästiin nopeesti Cittariin. Janin äiti vahti Oliveria sillä aikaa. Mulle oli iskenyt kauhea väsymys yhtäkkiä ja aavistelinkin jo tulevani kipeäksi. Menin Oliverin kanssa nukkumaan joskus yhdeksän aikoihin. Kurkku oli tosi kipeä ja oli pakko ottaa lääkettä. 

Seuraavana aamuna Janin äiti hoiti Oliveria niin sain vähän vielä levätä. Nukuinkin sitten puoli kymmeneen, luksusta! Pian paikalle tulivat Janin siskot Jenni ja Mira + niiden miehet ja koirat. Oliver viihtyi tosi hyvin, kun oli paljon porukkaa. Käytiin Janin ja Oliverin kanssa soutelemassa. Harmi kun siitä ei tullut otettua kuvia! Oliver ei kauheasti innostunut pelastusliiveistä ja kiemurteli koko ajan mun sylissä veneessä. Tehtiinkin sitten vaan pikkulenkki, kun ei se oikein viihtynyt aloillaan.

Sunnuntaina osa porukasta lähti koiranäyttelyyn. Minä, Jani ja Oliver päätettiin lähteä kotiin, kun mulla oli niin heikko olo. Nyt olen sitten siitä asti sairastanut. Ei meinaa millään mennä ohi tämä olo. Tänään päätin kuitenkin viedä Oliverin puistoon ja kävelylle, kun hulluksihan täällä sisällä tulee. Oliverkin on nyt pari kertaa aivastanut. Toivottavasti ei sille iskisi tämä tauti ainakaan yhtä pahasti kun mulle. 

Pikku mökkeilijä

Oliver ihmettelee koskea

Oliver näki ekaa kertaa elävän kalan (ja pelkäsi sitä :D)

Oliverin kummitädin koira Cindy

Olen yrittänyt opettaa Oliveria piirtämään!

1v-kuvausten koevedokset tulivat. Kauhee päätäntävaikeus kun kaikki kuvat on superihania!

Tää ilme tulee nykyään aina kun joku ruoka on tosi hyvää. Samalla Oliver tekee sellaista nomnom-ääntä :D

Mäntsälässä

Perjantai-iltana mun isä tuli hakemaan meitä Mäntsälään. Oli tosi kiva käydä siellä pitkästä aikaa! Edellisestä kerrasta olikin jo 5 kuukautta. Unohdin ottaa Oliverille leluja mukaan, mutta eipä se niitä onneksi juurikaan kaivannut. Jääkaappimagneetit nousivat suureen suosioon ja niitä täytyi aina välillä käydä maistelemassa ja heittelemässä pitkin poikin.
Lauantaina vietiin Kian kanssa Oliver puistoon leikkimään. Heidän ulko-ovelta on ihana kolmen metrin matka vastapäätä olevaan leikkipuistoon. Siellä olikin isompi liukumäki kuin meillä täällä ja sekös vasta oli pikkuherran mielestä hauskaa. :D
Sen jälkeen lähdettiin koko perhe kirpparille ja kaupoille Mäntsälän keskustaan. Löysin Oliverille vaikka mitä aarteita melkeinpä ilmasiks: Marimekon pipo (2,50e), sadetakki (0,50e!), pallo, pikkuset tossut, farkkutakki, villapuku ens talveksi... Illalla käytiin vielä Kian ja Oliverin kanssa pitkällä lenkillä Mäntsälän keskustassa. Oliver nukkui melkein koko matkan ja siskon kanssa saatiin höpötellä omia juttujamme. Outoa ajatella, että Kiakin täyttää elokuussa jo 18. Hui!

Sunnuntaina oli meidän serkun 18v-synttärikahvit. Siellä oli ihan kivaa. Oliver hieman pelkäsi niiden kahta isoa koiraa, mutta kissoja se kovasti olisi halunnut silittää. Juhlien jälkeen iskä heitti meidät takaisin Kirkkonummelle. Seuraavana päivänä Jutta soitti ja kertoi, että yhdellä vieraista oli alkanut vatsatauti juhlien jälkeen. Noh, mulla alkoi se sitten seuraavana yönä... Onneksi oksensin vain kolme kertaa ja se loppui siihen. Seuraava päivä oli kyllä aika kamala. En pystynyt syömään vielä mitään, enkä jaksanut yhtään leikkiä Oliverin kanssa. Silloin kyllä toivoin, että olisi joku mies, joka olisi voinut auttaa :D Onneksi ei ollut vaipat tai maito loppu niin ei tarvinnut lähteä kauppaan siinä kunnossa. Toivottavasti Oliver ei saanut tartuntaa, mutta vielä ainakaan ei ole näkynyt mitään oireita.

Oskari pälyilee Oliveria pöydältä

Uus pipo

Pikkutorkut Kian sängyssä